Aamuinen hymy

Huomenta,

on ilo aloittaa aamu hymyllä ja mukillisella kahvia. Pitkät, hyvät yöunet takana. Kerrankin aurinko paistaa ja syksy tuntuu entistä ihanammalle.

Aamulla on ihana hemmotella myös omia karvakasoja. Varsinkin tämä seniori, kun se ei välttämättä kauhean kauaa tässä enää ole (tosin tässä olen varmaan vuoden verran näin sanonut, eikä ONNEKSI tämä ihanus ole vielä minua jättänyt). Perheen uusin jäsen taas on täys duraselpupu ja superihana! Kolmas höpönen ADHD ei suostunut millään olemaan kuvattavana.. ujo pakkaus.

Tässä on yksi syy miksi viime keväänä päätimme ostaa tämän asunnon: näkymä ikkunasta! Miten voi Helsingissä ikkunasta olla tällainen maisema. Katsot aamulla ulos ikkunasta ja luulet olevasi maalla..Ihanuutta.

Ihanaa torstaita kaikille,

Maria

All rainy days

Hei,

on harmaata, sateista, tuulista, synkkää, viimeisetkin lehdet tippuvat puista.. Ja edellenkään en näe mitään huonoa syksyssä! Tämä päivä on omiaan sohvalle käpertymiseen, teen juomiseen ja oman itsensä hemmotteluun. Toki tähän hellittelevän hyvään oloon voi vaikuttaa tämä ihana vapaaviikko harjoitteluiden välissä, joka mahdollistaa tämän sohvan kuluttamisen keskellä päivää.

Pääsen vihdoinkin myös käsiksi Hullujen päivien löytöön. Watchmenin sarjakuvaan! Zack Snyder teki niin hyvää työtä Watchmenin elokuvan kanssa, jonka jälkeen tämä mahtava supersankari- sarjakuva on saanut täyden fanitukseni. Olkoon tämä taas osa tätä pikku nörttipuoltani..

Ihanaa syksyistä päivää, 

Maria

Jyväskylä oli mahtava juttu, mutta on oma sohva paras sohva

No heiiiii,

tämä olkoon viimeinen postaus liittyen Jyväskylään. Olen siis ollut vkl nyt kotona ja olo on mahtava! Kun on kotoa pois viisi viikkoa niin osa arvostaa omaa kotia vielä enemmän. 

Sen enempää en meinaa kirjoitella vaan laitan läjän kuvia, jotka saavat kiteyttää Jyväskylän viisi viikkoa.

Nyt ihanaa maanantaita,

Maria

..Ja se helvetin ikävä

Heips,

tässä sitä vietetään sunnuntai-iltaa sohvalla. Takana kiva mökkivkl ja aika tiivis viikko. Harjoittelussa on saanut painaa niska vääränä ja yritys ylittää itsensä on koko ajan tarkoituksena päivästä toiseen. Harjoittelusta päästyäni on pakko keksiä nopeasti tekemistä, muuten ikävä kotiin kasvaisi liian suureksi. Olen siis kuluttanut juoksukenkiäni kiitettävästi, surffannut mitä turhimmilla sivuilla. On mielenkiintoista yrittää täyttää päivä vain sen takia, ettei hukkuisi ikävään.

Tähän päivään asti ikävän kotiin on saanut pidettyä hyvin aisoissa, muuta nyt, kun kotiinlähtö on lähellä, meinaa ikävä viedä kaikki voimat. Onneksi oli tuo vkl mökillä. Vaikka sää oli harmaa, oli ihanaa käydä lenkillä ja istuskella sisällä juomassa teetä.

Ehkä en enää ennrn kotiin päsäyä kirjoita, koska ainut aihe mistä kirjoitan on ikävä ja sitä itkua nyt ei kukaan (edes minä) jaksa lukea.

Tässä kuitenkin vielä viime viikon treenit:

Ma: Kahvakuulatreeni

Ti: Juoksulenkki pitkä*

Ke: Juoksulenkki lyhyt* + Crossover- tunti

To: Lepo

Pe: Lepo

La: Juoksulenkki pitkä + lihaskunto

Su: Juoksulenkki pitkä

*Juoksulenkki pitkä 8- 14km

*Juoksulenkki lyhyt n. 5 km

Maria

Ps. voiko itseään ikävöidä?