Tanssi on ollut osa elämääni viisivuotiaasta asti ja en useista yrityksistä huolimatta ole harrastusta lopettanut(lopettaminen on yleensä johtunut elämän suurista muutoksista muutoista, koulun alkamisesta yms). Pisimmillään olin puoli vuotta tanssimatta, jonka jälkeen ystävätkin jo pyysivät minua menemään takaisin tunneille, sillä en ollut enää puolen vuoden tauon jälkeen mukavaa seuraa :D Johtuen siitä, etten ollut päässyt tanssiin purkamaan agressioitani tai muita fiiliksiäni, joten tanssin sijasta purin ne ihmisiin.. Siitä vielä pahoittelut varsinkin kahdelle luokkalaiselleni, jotka saivat koulussa kestää purkauksiani.
Tosissaan tanssi on minun tapani ilmaista tunteitani fiiliksiäni ja pitää hauskaa. Meillä on opistolla aina kesäisin loma, liiiiian pitkä loma, jonka loppumista itse kukin opistolainen varmaan aina odottaa. Ja tänään se odotus palkitaan omalta osaltani, kun toinen street-tunneistani alkaa tänään! Ensimmäinen ajatus aamulla oli "Tänään VIHDOIN pääsen tanssimaan" ja seuraava ajatus oli "hmm osaankohan enää mitään". Huvittavaa, että sitä joka syksy ajattelee täsmälleen noi samat lauseet.. Mutta kiitos tanssin oloni on hirmu paljon energisempi kuin aikoihin!
Eiköhän asia tullut selväksi, rakastan tanssia :)
Palataan ehkä vielä illalla, kun olen polvet ruvella ton tunnin jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti