21122011

Mietin tänään kovasti ne pienet hetket, jotka vietin yksin, kuka minä olen  ja ketä kaikki muut ovat ja miten he vaikuttavat minuun. Kerron heti, kun keksin vastauksen. Sen tiedän, että ihmiset hyvin pitkälle välillä luulevat tuntevansa minut hyvin, vaikka todellisuudessa he tuntevat vain yhden puolen minusta. Se miksi vain jotkut näkevät minut kokonaan, on itselleni hämärän peitossa. Onko niin vaikeaa hyväksyä, että ihmisessä on monta puolta?

Tietenkin nämä pohdintani saavat osan ihmisistä ajattelemaan, että mikä nyt on hätänä? Mitä pahaa nyt on sattunut, että Maria on näissä mietteissä. Valitettavasti on kerrottava, että tämä päivä on ollut aivan ihana ja olen ehtinyt tehdä todella paljon asioita näiden pohdintojeni lisäksi. Aamulla kävin piipahtamasssa töissä, jonka jälkeen suuntasin ihanalle Annille viettämään iltapäivää ja nauttimaan Annin ihanan piristävästä seurasta. Tämän jälkeen Maria sai lämmittää mieltäni loppuillan viemällä minut elokuviin ja upottamalla minut mielenkiintoisimpiin keskutelunaiheisiin, joihin vain Maria pystyy minut viemään.

Päiväni on siis ollut jotakuinkin täysellinen, sillä olen ihminen, joka nauttii niin ilosta, mutta myös haastavemmistakin tunteista.