Olen ihminen, joka rakastaa tutustua uusiin ihmisiin. Pienestä pitäen olen äitini sanojen mukaan ollut kaverimagneetti eli, jos menin yksin leikkimään pihalle, ei mennyt kauaakaan, kun olin saanut jo monta leikkikaveria seurakseni. Nykyään olen ehkä hieman varautuneempi, paitsi, jos sattuu ympärillä olemaan ihmisiä joiden kanssa klikkaa heti. Useimmiten tutustun myös helpommin poikien kuin tyttöjen kanssa. En oikein tiedä miksi, mutta vierastan todella helposti tyttöjä. Poikien kanssa taas voi heti olla oma itsensä.
Olin eilen katsomassa poikapuolisen ystäväni lyhytelokuvan julkaisua (joka oli muuten aivan huippuhyvä!) Leppävaaran Laureassa ja sen jälkeen suunnattiin Sellon William K:n nautiskelemaan sivistyneesti juomia. Tässä porukassa sitten tutustuttiin uusiin ihmisiin ja voi hitto miten hauskaa on huomata, kuinka samanlaisia ajatuksia ihmisten kanssa voi olla, vaikka sitä on tuntenut vain muutaman tunnin. Siinä vaiheessa, kun toinen ilmoittaa Fifth elementin olevan hänen mielestään Bruce Willisin paras elokuva en voinut uskoa korviani. Itse en itseni lisäksi tiedä ketään, kuka olisi ollut samaa mieltä! Tämän takia rakastan uusiin ihmisiin tutustumista. Koskaan ei voi tietää, miten hyvin ajatukset voivat mennä yhteen.
On harmi, että nykyään helposti vastakkaiseen sukupuoleen tutustumista helposti pidetään pokaamisena tai, että tutustumisessa on jokin taka-ajatus. Tämähän tarkoittaisi sitä, etten seurustelevana ihmisenä oikeastaan voisi tutustua uusiin poikiin tai silloin se tarkoittaisi sitä, että yritän etsiä uutta miestä.. Uskomattoman typerää.
Onneksi poikaystäväni kanssa olemme molemmat sellasia, että rakastamme uusiin ihmisiin tutustumista ja molemmat tiedämme, ettei siinä ole mitään muuta kuin uusien ystävien saamista.
Maria
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti