keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Nälkäpeli

Kaikki, jotka ovat ympärilläni viimeisen kahden kuukauden aikana pyörineet tietätävät kuinka huumaantunut olen nälkäpeli-trilogiasta. Ensin elokuva, jonka jälkeen ahmin kaikki kolme kirjaa järjetöntä vauhtia. Kirjojen ajatusmaailma, hahmojen ajatukset ja koko kirjojen asettelu kohtaavat omat ajatukseni pelottavankin hyvin. Ehkä siksi kirjojen lukeminen tuntui niin luonnolliselta. Ei tarviinnut ihmetellä miksi kirjojen hahmot tekivät niinkuin tekivät.


Kirjat kulkivat koko ajan mukana. Taisimpa kerran melkein jäädä auton alle, sillä luin kirjoja kävellessäkin. En ole sitten Harry Pottereiden ollut näin koukussa mihinkään kirjoihin.




Kirjat on luettu ja trilogian ensimmäinen elokuva on kulutettu melkein puhki, nyt vain piinaavaa odottelua hetkeen, jolloin Vihan liekit ilmestyvät valkokankaalle.

Maria



tiistai 23. huhtikuuta 2013

Helsinki


Valo


Nautinto


Ilo



Niiden avulla saa täydellisen päivän Helsingissä.

Maria

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Kevään mieltymyksiä

Se ensimmäinen aamu, kun aurinko ehtii nousta ennen töihin pääsyä. Aamun kajastuksen ihanuus bussipysäkillä korvaa sen aikaisen sängystä nousemisen kankeuden. Ei pimeät aamut aamuihmisellekään ole helppoja. 


Kevään mittaan sain nauttia myös kovasti finrexiä. Käytännössä se yhdessä vaiheessa korvasi kahvin kokonaan. Aamu piti aloittaa finrexillä ja lopettaa samaan höyryävään juomaan. Ehkä tietynlaisena plussana on se, että sairaana ainakin ehtii olla kotona vaikka miinuksena on paha olo ja tekemättömyys.


Kaivoin myös vaatekaapista neuleiden seuraksi unohtuneita vaatteita, jotka ihmeellisesti piristävät oloa. Vähitellen vaatekaappi alkaa olemaan täynnä vaatteita joita tulee käytettyä! Ei se vaadi kuin muutaman sata vikaostosta.


Olen pyrkinyt koko kevään hellimään vatsaani. Aamu pitää aloittaa joko puurolla tai soijajogurtilla ja kahvi on vaihtunut vatsaa hellivään Watsakahviin, tai herkutteluhetkinä tummaan paahtoon. Marjat tulee tällä hetkellä kaupan pakastimesta, mutta kesällä olisi tarkoitus kerätä pakastin täyteen marjoja.


Tällä hetkellä ne ovat pienet arjen asiat, jotka antavat eniten arkeen iloa.

Nyt nautitaan kevään tuomasta valosta ja parvekkeella nautittavasta teestä.

Maria




sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Oodi Juhalle

Olen elänyt pienimuotoisessa koomassa, varsinkin kirjoittamisen suhteen. Talvi tuli, joulu meni ja nyt istun parvekkeella auringonpaisteessa hikoillen. Korkkasimme tänään  ystäväni kanssa virallisesti parvekehengailukauden alkaneeksi. Siideri oli korvattu aamuteellä ja kahvilla, mutta se ei muuta sitä tunnetta miltä aurinko tuntuu kasvoilla.

Herääminen tähän kirjoittamiseen, johtui yksinomaan eilisestä puhelusta, jonka sain, vieläpä ihmiseltä jolta en olisi tätä puhelua uskonut saavani. Uskomus siihen, että höpötyksiäni luetaan on välillä hyvin alhainen, varsinkin, kun en koe kirjoittavani mistään elämää suuremmista asioista, vaan nimenomaan aamukahvin ja auringon yhdeistelmän tuomasta ilosta.


Eilisen puhelun tuloksena olin lupautunut kirjoittamaan uuden jutun ja totesin taas kerran hymyileväni samalla kun tätä tekstiä kirjoitan. Eli kiitos Juha eilisestä, sait yhden ihmisen hymyilemään jälleen.

Tässä parvekkeella hikoillessani, auringosta nauttiessani ja nauraessani ystäväni jutuille, totesin ajatuksissani, että kirjoittaminen näistä elämän pienistä iloista antaa todella paljon itselleni, joten miksi en ole kirjoittanut. Olenko nyt niin kiireinen, laiska vai yksinkertaisesti kokenut itselleni tärkeät, kirjoittamisen ansaitsevat asiat liian mitättömiksi? Jokatpauksessa tämä krjoitus olkoon oodi Juhalle ja kiitos siitä, että potkaisit minua tekemään sitä mistä tykkään. Kuka ei tykkäisi kirjoittaa asioista, jotka hymyillyttävät itseä.



Maria 

Ps. Juha ens kerralla, kun tuut, niin skoolataan parvekkeella.