On kulunut pidempi aika, kun olen viimeksi tänne kirjoittanut. Olen ehkäpä ollut lievällä luovalla tauolla, johon on liittynyt oman itsensä etsimistä, yleistä saamattomuutta, muuttoa, "lomailua" ja lopputuloksena itsensä toteaminen hieman ehkäpä oudoksi.
Olen siis ollut lomalla. Eikö kesäloman käsite ole sitä, että tehdään hirmuisasti asioita, nukutaan pitkään, nautitaan auringosta, käydään ehkäpä ulkomailla ja loman loppuessa tunnetaan itsensä hirmu rentoutuneeksi. No miun käsitykseni hyvästä lomasta olisi määrittämätön aika olemista, johon ei sisälly mitään pakollista; ei aurongonottoa, juhlimista tms, vaan istumista, ihmettelistä ja pysähtymistä.
Lomani on loppumassa ja maanantaina alkaa työt uudessa paikassa ja hassua on, että odotan tätä enemmän, kuin lomaani ennen sen alkamista. Kertooko tämä jotain minusta? Ei..
Jos jotain olen lomani aikana oppinut itsestäni on se, että tarvitsen rutiininomaisia asioita päiviini, kuten heräämistä tiettyyn aikaan. Toisaalta olen myös ihminen, jonka stressinsietokyky on nykyään uskomattoman huono, mutta työstressiä kestän hyvinkin paljon, kunhan siihen stressiin on hyvä syy. Opin paljon muutakin, mutta ne ovat ehkä asioita, jotka jätän mainitsematta vedoten siihen, että outouteni saattaisi tulla liiankin selväksi.
Toki kesääni on mahtunut oikeaakin lomailua tai sitä mitä kesälomalla kuuluu tehdä eli olin mökillä, otin aurinkoa, leivoin itsepoimituista marjoista piirakan, shoppailin, kävin virossa sekä nukuin.
Lomani on siis melkein ohi ja huomaan olevani väsyneempi, kuin ennen lomaa, mutta sitä elämä on. Huomenna on uusi päivä ja luvassa on kuulemma hellettä eli ehkäpä vietän huomenna perinteisen kesälomapäivän.
Maria
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti