lauantai 8. joulukuuta 2012

Talvi

Rakastan hiljaisuutta. Vastapainona työlleni ja sosiaaliselle elämälleni hiljaisuus on suuri ja lämmin halaus, jota aika ajoin tarvitsen. Talvi on aika, jolloin itsellani tulee selkeästi suurempi tarve olla rauhassa.  Nautin hiljaisuudesta yhtä paljon kuin rakkaiden ihmisten seurasta. Talvella ulkonakin on hiljaisempaa, lumi hiljentää ja pehmentää kaikki äänet. 

Rakastan lunta. Lumi on kaunista ja viatonta. Lumen mukana tulee myös hiihtäminen, joka on itselläni uudelleen löytynyt rakas laji. Lumi saa kaiken lämpimän maistumaan paremmalta. Kuuma glögi sisätiloissa ja kylmä, valkoinen maisema ikkunasta on täydellinen yhdistelmä. Omasta mielestäni talvea on helppo rakastaa, jos ei muuten niin se saa ainakin kesän tuntumaan ihanalta. 

Talvella saa olla isoissa paksuissa villapaidoissa, pipo päässä ja paksuissa takeissa. Periaatteesa on kuin kulkisi pihalla paksuun peittoon kääriytyneenä. mainittakoon vielä se ihana ääni, mikä lähtee pakkaslumesta, kun sillä kävelee.



Totuus on, etten voi käsittää, miten toiset ihmiset eivät voi sietää talvea. Talvessa on niin paljon ihania asioita. Ymmärrän myös pimeyden ja kylmyyden ja kaikki muut niin sanonut huonot asiat, mutta eikö niistä voi ajatella sitä positiivista puolta? 

Ensi kerralla, kun katsotte ulos tai menette ulos, yrittäkää nähdä se etuoikeus, joka meillä on, koska saamme kokea kerran vuodessa talven.

Nyt vielä, jos joku tahtoisi tehdä minun kanssani lumilinnan niin olisin ikionnellinen!

Maria

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti