Kappale

Onko teillä kappaletta, jonka kuullessanne todellisuus unohtuu? Kaiken hälinän keskellä on vain sinä ja kappale. Oma kappaleeni on kulkenut mukanani jo vuosia. Siihen olen purkanut iloni ja suruni. Hetkeen en pystynyt sitä kuuntelemaan, koska se muistutti minua kaikista suruista ja ahdistavista jutuista, joita on tapahtunut. 

Tänään kuuntelin tämän kappaleen pitkästä aikaa. Unohdin kaiken. Kuulin vain sanat ja sävelen ja löysin sen tunteen, jonka vain tämä kappale saa minussa aikaan. Surun, turvan ja ilon sekaisen tunteen, johon sisältyy kaikki tähän asti kokemani, niin ilot kuin surut. Kuunnellessani tämän kappaleen sanoja ja pianon ääntä, muistan yksityiskohtaisesti yksinäiset hetket pimeässä huoneessani, jolloin toivoin, että pimeys nielisi minut. Muistan myös hetket, jolloin kynttilän valossa hymyilin, sillä ihastukseni oli hymyillyt minulle. On uskomatonta, miten muutamaan minuuttiin voi kiteytyä ihmisen tunneskaalat laidasta laitaan. Aina, kun minulle sattui jotain, oli se hyvää tai pahaa, kuuntelin tätä kappaletta.

MOBY- PORCELAIN

Kiitos siitä, että on musiikki. Kiitos siitä, että se saa tuntemaan.

Maria

Hetki

Tiedättekö ne hetken, jolloin tahtoisi olla ihmisten kanssa, mutta silti ajatus sosiaalisesta kanssakäymisestä tuntuu raskaalta. Yksin sitä ei saa mitään aikaiseksi, ei edes onnistu lukemaan lehteä tai katsomaan elokuvaa keskeyttämättä sitä miljoonaa kertaa, koska ei vain pysty olemaan aloillaan, mutta ei sitä toisaalta tiedä mitä sitä tekisikään. Loppupeleissä sitä istuu yksin sohvalla ja pureskelee kynsiään miettien omaa tylsistymistään, mutta edelleenkään ei osaa sanoa tahtooko muista ihmisistä seuraa. Tai toisaalta onko itsestä seuraksi muille ihmisille.

Tällaisten ajatusten keskellä on mukavaa viettää koko päivä. Illalla olo onkin jo niin sekava, ettei tiedä onko erakko vai ihmisriippuvainen. Kaiken lisäksi sitä tuntee itsensä hieman idiootiksi, kun miettii tällaisia asioita.

Tosin, jos ihmisille ei ole vielä valjennut, miulla on usein tapana miettiä vähäsen ja vähäsen enemmänkin idioottimaisia juttuja!

Nyt nostan takapuoleni ja lähden purkamaan idioottijutut pururadalle,

Maria

Otetaan sitä vapaata myös keskellä viikkoa!

Heipparallaa kaikki ihanat!

Tänänä vietän ihanaa vapaapäivääni, joka sattuu olemaan keskellä viikkoa, jolloin melkeimpä kaikki työssäkäyvät paahtavat duunissa. Tämä on vuorotyön ja seitsemän päivää viikossa työn ihanuus: vapaat keskellä viikkoa. Vapaapäivän ihanuus vain korostuu ja nämä vapaat tuntuvat aina omilta henkilökohtaisilta pyhiltä. Toki ihmiset sitten heittävät tämän, mutta siun pitää olla joskus vkl:n töissä. Tähän minä sanon vain, että vklvuoroista saa aina niin nätit lisät, ettei se haittaa(toki jos ei satu välittämään rahasta, niin ehkä sitten toi voi harmittaa)! Jokatapauksessa nämä vapaat tulevat olemaan yksi asia mitä jään kaipaamaan, kun elokuussa alkaa seuraavassa työpaikassa kasista neljään viisi arkipäivää viikossa- vuorot.

Tänään aion ottaa kaiken irti ihanasta vapaapäivästä. Söin rauhassa hyvän aamiaisen ja seuraavaksi lähden rääkkäämään rakkaita jalkojani lenkille (huomaan, että tällä hetkellä rakastan kaikkea). Sitten olisi tiedossa vähäsen kirppisshoppailua ja leffaa parin aivan ihanan tytön kanssa. 

Ihanaa keskiviikkoa,

Maria

Kevättä rinnassaa

Huomenta,

nyt onkin ihan eri meininki ulkona, kuin eilen tai sunnuntaina. Harmaa taivas, joka enteilee vain sadetta. Kello on nyt tosin puoli kuusi aamulla, että siinä vaiheessa, kun ihmiset pääsevät tätä tekstiä lukemaan, voi olla, että aurinko paistaa täydeltä taivaalta! Sunnuntaina kuitenkin käytiin paremman puoliskoni kanssa nauttimassa täysin rinnoin auringosta ja lämmöstä. Kävimme syömässä kunnon pihvit, jonka jälkeen vain kävelimme ympäri helsinkiä ja nautimme.

Ihanaa tiistaipäivää kaikille,

Maria

Euforia

No heips!

Tänään oli ensimmäinen vuoden 2012 shortsilenkki! Tuli kyllä niin kesäfiilis, kun pääsi juoksemaan shortsit jalassa.

Huh, vaikka olen ollut vaihtelevasti ja hyvin paljon kevään mittaan sairaana ja treenaaminen sen takia on ollut varsinkin juoksemisen suhteen vaihtelevaa, on mahtavaa huomata, että kyllä sitä kuitenkin jaksaa painaa ihan nätisti! Hassua, kuvissa ei näy, mutta olen lenkin jälkeen aina naama possunpunaisena ja hikoilen kuin iso sika!

Maria

Ottaa punasilla housuilla

Omistan siniset housut ja rakastan niitä hirmuisasti(kyllä, rakastan vaatteitani). Ostin viime viikolla punaiset housut, joita rakastan niiiiiiiin paljon! Kun noi housut laittaa jalkaan, nousee itsetunto korviin. Toki pienenä miinuksena on se, että pesemättöminä niistä irtoaa tuota punaista väriä joka paikkaan!

Siltikin ne on parhaat kesähousut.

Maria

Äitienpäivä pyöräily

Heippahei!

Äitienpäivähän tosissaan oli sunnuntaina ja äiti oli kutsunut meidän koko katraan aveceineen juhlistamaan äitienpäivää. Äiti asuu aikas lähellä minun kotia, joten päätin noin hyvän sään innoittamana, polkaista sinne. Matkalla kävin poimimassa oikein valkovuokkokimpun mamille.

Oon odottanu näitä kevätilmoja niin paljon! Rakastan myös pyöräilyä yli kaiken!

Maria

Vaavit

Huomenta,

olen viettänyt ihanaa lauantaiaamua juoden kahvia ja syöden aamupalaa omien ihnusteni kanssa; Murun ja Bambun. He ovat siis ihanat marsuni. Muru on jo yli viisi- vuotias ja seniorilla alkaa olemaan paljon vanhusten vaivoja. Bambu taas on parhaassa iässä ollessaan noin kolme- vuotias. Näiden naperoiden kanssa mie vietän aikaa, kun olen kotona. Molemmat ovat hirmu seurallisia ja tuntevat minut. Bambu on tosi ujo muiden ihmisten kanssa. Muru on taas sellainen diiva, ettei mitään rajaa, neiti tietää täsmälleen mitä tahtoo.

Molemmat ovat aivan omanlaisensa pakkaukset ja luonteiltaan hyvin erilaiset. Ei ole luultavasti kauaakaan aikaa, että Bambun kanssa jäädään kaksistaan, joten Murun kanssa vietetty aika vain korostuu. Muru on miulle niin rakas. Se on miun kanssa ollut yli viisi vuotta. Se on ollut muutoissani mukana ja sille olen itkenyt miljoonat kerrat. Murun kanssa päikkäreiden nukkuminen on ihanaa enkä voi sietää ajatusta, että ei ole kauaa aikaa, kun tiemme eroavat. Vaikka Muru onkin kunnon rautamamma (onhan se selvinnyt murtuneesta jalasta ja yhdestä leikkauksesta), ei sekään vanhuutta voi voittaa.

Nyt siis nautiskelen molemmista marsuistani sydämeni kyllyydestä.

Maria

"Onhan toi aika hohteleva"

Löysin vihdoinkin neuleen, joka hohtelee kivasti. Olen juoksennellut pitkin maita ja mantuja koko syksyn ja kevään etsimässä tällaista paitaa ja nyt vihdoinkin sen löysin.  Otsikko on lainaus ihanalta poikkikseltani, jonka mielestä paita kuitenkin oli loppujen lopuksi kiva. 

Taas kerran Materialisti- Maria on onnellinen uudesta vaatekaapin asukistaan.

 Maria

Ja miten se oli, että tytöllä ei koskaan voi olla liikaa laukkuja..?

Hellurei!

Kuten otsikosta voi päätellä, olen oikea laukkuhamstraaja. Onni miulla, että laukkumakuni ei ole kallis, sillä hankin laukkuni suurimmaksi osaksi kirpparilta. En oikeastaan osaa enää ostaa kapasta uutena laukkuja, sillä niistä puuttuu se uniikki leima ja aidoista nahkaisista laukuista ajan patina, joka saa nahan näyttämään vielä kauniimmalta.

Rakastan laukkuja, joissa on joku juttu. Tälläista 20- lukua henkivää pikkulaukkua ole nhavitellut jo pitkään ja vihdoin löysin sen. Salkut ovat myös yksi suuri paheeni, mutta niistä olen onnistunut pitämään näppini erossa tosi pitkään, paitsi nyt.

Kaikki kolme laukkua maksoivat yhteensä 9 euroa, että ei kai tässä voi huono omatuntoa potea? Toki toiset ajattelevat, että mitä sitä tekee miljoonalla laukulla (itselläni on varmaankin n. 40 laukkua ainakin..) ja kuinka turhaa on ostaa lisää, vaika vanhatkin laukut ovat vielä kelpoja. Itse miellän kirppariostokset kierrättämiseksi, jonka pitäisi olla hyvä asia ja itse kuulun siihe nihmistyyppiin, joka nauttii yksinkertaisesti materiasta. On ihanaa tietää omistavansa jonkin ihanan laukun, vaikka sitä ei heti ottaisi käyttöönsä. Sen käyttöaika voi olla vasta vuosien päästä. Toisten mielestä se on totaali rahan tuhlausta ostella koko ajan kaikkea, mutta itse en taas saa mitään iloa säästämisestä. Kuitenkin pidän huolen, että laskut ja vuokra tulee maksettua. Talouteni on hallitun kaaoksen vallassa, eikä kukaan ulkopuolinen ole koskaan joutunut kärsimään rahan käytöstäni. Eli annan itselleni anteeksi tämän shoppailuni, josta saan iloa elämääni. 

Maria

Neonvärit jatkavat valloitustaan

Eipä tässä muuta kuin, mie omistan neon PINKIT converset!!

Maria

Maanantai

Dodiin, kaikki ihanaiset, se on taas maanantai. Uusi viikko aluillaan. Tämä on viimeinen harjoittelu viikkoni alakouluharkassa. Ensi viikolla en enää pääse hengailemaan ihanien alakoululaisten muksujen kanssa vaan saan seurakseni sen toisen ääripään eli työpaikkani seniorit, jotka hekin ovat aivan mahtavia!

Onneksi tämä maanantai alkoi myöhäisellä heräämisellä, kroisantti/kahvi- aamiaisella, auringonpaisteella ja rakkailla converseilla, jotka olen hikoillut kisatreeneissä kauniin käytetyn näköisiksi. Olkoon nämä rakkaimmat kenkäni.

Ihanaa maanantaita ja alkavaa viikkoa kaikille!

Maria

Rusetti

Nyt sent aas huomaa, että kevään tullessa neonvärit ja kirkkaat vahvat värit palaavat miun mieleen. Rakastan neonvärejä yli kaiken! Välillä harmittaa, etten saanut elää nuoruuttani neonvärien kulta-aikana 80- luvulla. Onneksi neonvärit ovat valloittaneet kauppojen hyylyt ja kaiken maailman muitakin ihania kirkkaita värejä on tarjolla, kuten tämä rusetti vyö, jonka löysin.

 Kirkkaista väreistä tulee aina kesäinen fiilis ja ne itsessään jo parantavat mielialaa. Eli kaikki käyttämään väriä! 

Maria

Keskijakauksen paluu

Eipä tämä miun otsatukkavaihe kauaa kestänyt. Nyt on massiivin tukankasvatus menossa (onneksi omaan nopeasti kasvavan tukan)! Sitten vedetään vähäsen siiliä korvan päälle niin siinä on Marian kesätukka!

Maria

Visa vinkui kisoissa

Heiiiiii!

Nyt on streetin sm-kisat ohi, ei sijoituttu niin hyvin kuin toivottiin, mutta positiivista on se, että suomessa noiden kisojen taso on pirun kova, joten meidänkään sarjasta, katutanssi muodostema aikuiset, ei löydy yhtäkään huonoa ryhmää! 

Vaikka voittoa ei tullut, jäi kisoista käteen jotain aivan uskomattoman ihanaa, jos lukuun ei otetaan mahatavaa kisakokemusta, esiintymistä ja ihania tanssikavereita ja meidän junioriryhmän huipputanssijoita. Kisoissa tosissaan on yleensä myynnissä kaikkea yleistavaraa, jotka voi streetiin yhdistää. Yleensä olen pystynyt pitämään näppini kurissa, mutta tällä kertaa kolme asiaa veivät sydämeni: korkokengät, korvakorut ja aurinkolasit. Jokaikinen on käsintehtyä suomalaista laatutavaraa.

Graffiti- korkkarit

Word!- korvikset

Käsinmaalatatut aurinkolasit

Lisää kuvateksti

Näitä rakkaita ajattelin sitten pitää loppuelämäni! Sen lisäksi, että nämä ovat aivan älyttömän makeat, on ne ihana muisto tämän vuoden kisoista.

Maria

Kevättä rinnan alla

Maria

 No heissan!

Ja kyllä sitä nyt luonnollisesti pitää hieman vapusta höpistä. Onhan se sentään Suomen nuorison tärkein tapahtuma vuodessa! Tai ainakin heti joulun ja uuden vuoden jälkeen tärkein.. Niin ja ehkä valmistuminen  voisi kanssa olla ihan tärkeää ja ehkä asunnon osto.. NO MUTTA siis perinteiseen suomalaiseen tapaan vappuaatto tuli aloitettu keskipäivällä ihanan ystäväni Suvin kanssa. Meillä on Suvin kanssa aina mahti- ideoita ja vappuaattona mahti- idea oli sotkea Suvin naama vihreäksi ja oma pinkiksi ja läntätä päälle vielä vähäsen timangia ni ai että oltiin juhlavia!

Tottakai oli haalarit kanssa päällä. Kyseessä oli kuitenkin viimeinen vappu rakkaan Laurea- haalarin kanssa. Ja sitten sitä mentiin ja riekuttiin ympäriinsä.

Vappupäivä meni taas lepposasti kaivarissa viltilä köllötellen ilman alkoholia. Oli se sitten vanhuus tai sitten joku niinkin outo asia kuin vastuuntunto, niin oli oikeastaan mukavaa, että oli selvä vappupäivä.

Maria